Rauha, turvallisuus ja kansainvälinen yhteistyö
Elämme vakavaa ja poikkeuksellista aikaa. Ukrainan sota muistuttaa meitä suomalaisia sodan uhkasta eri tavalla kuin ennen ja se on järkyttänyt perusturvallisuuden tunnetta. Pelolla ja vihalla voit voittaa valtaa, mutta et rauhaa.

20221214 Eduskunnassa 14. joulukuuta 2022 vieraillut Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja tapasi puoliltapäivin Kimmo Kiljusen (sd) ja muita ulkoasiainvaliokunnan jäseniä. Kuvassa vasemmalta Eva Biaudet (r), Sakari Puisto (ps), Anne-Mari Virolainen (kok) ja Elina Valtonen (kok).
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on seurausta Euroopan surullisesta turvallisuustilanteesta. Kaikki ponnistelut, joita olemme tehneet yhteistyön luomiseksi itänaapurin kanssa, keskinäinen taloudellinen yhteistyö ja aktiivinen EU-yhteistyö, eivät ole pysäyttäneet Venäjän aggressiivista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Venäjän hyökkäykset rikkovat räikeästi kaikkia kansainvälisiä normeja ja osoittavat täydellistä epäkunnioitusta ihmiselämää ja vapautta kohtaan. Valitettavasti emme voi luottaa siihen, että Venäjän kanssa tehtyjä sopimuksia kunnioitetaan. EU:n yhtenäinen ja vahva tuki Ukrainan vapaudelle on ollut ratkaisevaa. EU:n solidaarisuuslausekkeen on koskettava kaikkia jäsenvaltioita.
Nato-jäsenyys tarkoittaa täysivaltaisia velvollisuuksia ja täysivaltaisia oikeuksia. Samaan aikaan Suomen jäsenyys ei välttämättä tarkoita muutoksia ulkopoliittisessa peruslinjassamme. Esimerkiksi Norja on osoittanut, että on mahdollista olla aktiivinen Naton jäsen ja samalla työskennellä tarmokkaasti aseistariisunnan ja rauhan puolesta globaalilla näyttämöllä. Suomella on paljon annettavaa osaamisena niin sotilaallisen puolustuksen kuin laajan turvallisuuspolitiikan näkökulmasta, mm. kriisinhallinta ja tasa-arvotyö.
Pohjoismaiden tulee työskennellä sellaisen Naton puolesta, joka ajaa arvojamme ja joka vahvistaa Natoa monipuolisesti. Naton jäseninä meidän on jatkettava aseistariisuntaa sekä ydinaseiden ja joukkotuhoaseiden vähentämistä maailmassa.
Natojäsenyydellä pyritään estämään sota, hyökkäykset meitä vastaan ja varmistamaan, ettei kukaan voi uhata demokratiaa ja vapautta Euroopassa. Oman maamme puolustamme jatkossakin ensisijaisesti itse. Tämä vaatii suuria panostuksia puolustukseen myös tulevaisuudessa. Mutta rauhaa ei rakenneta ainoastaan sotilaalliselle puolustukselle. Rauhaa rakentavat turvalliset demokraattiset yhteiskunnat, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia. Vahva globaali vastuu on myös pyrkimystä rauhaan maailmassa. Tämä työ vaatii määrätietoista ja merkittävää taloudellista panostusta.